Nimi: Emilie
Sukupuoli: nainen
Laji: Ihminen
Ikä: 20
syntynyt: 15.11
Yhteisö: Ihmiset
Magian erikoisala: Ei ole
Synnyinmaa: Xlerda
Kutsumanimi: Emilie
Siviilisääty: Naimaton sinkku
Ulkonäkö: Emilie on noin 163 cm pitkä ja 45 kg painava, hän on siis hieman alipainoinen. Hänen hiuksensa ovat aika lyhyet ja tuuheat, väriltään ne ovat valkoiset. Hän käyttää aina sillointällöin hiustenpidennyksiä jotka yltävät hieman kainaloa alemmas. Emiliellä on kirkkaanpunaiset silmät ja silmien alla hänellä on tummat pussit. hänen ihonsa on vaalea, melkein valkoinen. Hänellä on yleensä päällään huppari ja farkut, hän käyttää usein huppareita joiden hupussa on esimerkiksi kissan korvat. Jaloissaan hänellä usein on maiharit.
Luonne ja käytös: Emilie ei ole kovinkaan äänekäs ja puhuu yleensä aika hiljaisella äänellä. Hän ei ole kovinkaan sosiaalinen ja ahdistuu helposti suuressa ihmisjoukossa, mutta hän silti pitää ulkona kävelemisestä, sillä hän on aina rakastanut luontoa, ja haaveillut muurien ulkopuolelle lähtemisestä. Hän on ystävällinen kaikille ja yrittää aina olla mieliksi, eikä oikein uskalla sanoa vastaan. Nuorempana, ennen viidettä luokka-astetta hän oli vielä paljon itsevarmempi ja uskalsi olla enemmän oma itsensä. Se kaikki kuitenkin muuttui siinä vaiheessa kun häntä alettiin kiusaamaan, ja hän päätti että on parempi vain tehdä niin kuin muut sanovat.
Menneisyys: Emilie syntyi Xlerdalla normaaliin ihmisperheeseen, paitsi ettei se ollut lainkaan normaali, hänen isänsä oli rikollinen ja vietti vankilassa kaiken ajan. Emilien Äiti taas oli alkoholisti ja käytti myös huumeita. Lopulta Emilie vietiin pois perheensä luota. jonkun ajan päästä hänet adoptoitiin uuteen perheeseen, hän viihtyi oikein hyvin uusien vanhempiensa luona, Perheeseen kuului toinenkin adoptoitu hieman Emilietä nuorempi poika ja kaksi äitiä, joka ihmetytti häntä vielä silloin erittäin paljon, hän ei kuitenkaan antanut se haitata, hän oli tällöin noin 5v. Ja Kun Emilie oli seitsemän, hän lähti kouluun, koulun ensimmäiset neljä vuotta menivät oikein hyvin, hänellä oli paljon ystäviä ja hän pärjäsi muutenkin hyvin. Viidennellä luokka-asteella Emilie luokalle tuli uusi oppilas, Anna. Annasta ja Emiliestä tuli oikein hyvät ystävykset. mutta kun Emilie kutsui Annan kotiinsa kylään ensimmäistä kertaa, Anna naureskeli kovasti sille ettei Emiliellä ollut isää, vaan kaksi äitiä. Seuraavana päivänä kun Emilie tuli kouluun ja avasi luokan oven, sai hän kuulla paljon naurua ja ilkeitä huudahduksia koskien sitä että hänellä oli kaksi äitiä. Siitä kaikki alkoi, aluksi kaikki haukkuivat vain Emilien perhettä, mutta pikkuhiljaa se muuttui hänen ulkonäkönsä pilkkaamiseen,ja siihen ettei hänellä ollut minkäänlaisia 'maagisia' voimia. pian alkoi myös leviämään huhuja siitä että Emilie itsekkin olisi kiinnostunut tytöistä. se jatkui aika samalla linjalla kuudennelle luokalle ja etenkin tytöt alkoivat välttelemään häntä.
Seitsemännellä luokalla kaikki paheni, ja henkinen kiusaaminen alkoi muuttumaan fyysiseksi. Häntä lyötiin, tönittiin maahan ja potkittiin, joskus hän saattoi tulla kotiin kasvot verisinä ja itkien, hän ei kuitenkaan kertonut siitä vanhemmilleen ja jos joku kysyi miksi hän vuosi verta, yleinsä Emilie vain sanoi kaatuneensa pyörällä tai jotain. pikkuhiljaa hän vain päätti että on parempi olla kaikille mieliksi ja olla muutenkin hiljaa. Hän ei olisi halunut mennä enää kouluun, muttei halunnut huolestuttaa vanhempiaan joten Emilie päätti olla vain hiljaa. Iän myötä kiusaaminen väheni, mutta niinsanotut traumat eivät ole kadonneet vielä. Emilie toivoo että voisi taas olla oma itsensä, luottaa taas itseensä ja unohtaa kaikkin menneet.